Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2016

Tilinpäätös on laadittu IFRS-standardien mukaisesti.

Markkinatilanne

Kilpailutilanne on ollut tiukka ja aktiivinen vuoden 2016 aikana; siihen on sisältynyt joitakin tyypillisiä kampanjoita ja investointeja asiakashankintaan. Älypuhelinmarkkinat kasvoivat, ja datapalveluiden käytön suotuisa kehitys jatkui. Noin 93 prosenttia vuoden 2016 aikana myydyistä matkapuhelimista oli älypuhelimia. Matkapuhelinmarkkinoiden kasvua ovat vauhdittaneet lisäksi entistä laajempi verkon kattavuus ja uusien 4G-nopeuksien kapasiteetti. Kiivas kilpailu kiinteän laajakaistan markkinoista on koskenut lähinnä kiinteistöliittymiä. Perinteisten kiinteän verkon liittymien lukumäärä ja käyttö laskee.

Suotuisa kehitys IT- ja IPTV-viihdepalveluiden markkinoilla on jatkunut. Myös kuluttajien digi-taalisten verkkopalveluiden kysyntä on kasvanut.

Liikevaihto, tulos ja rahoitusasema

Liikevaihto ja tulos
milj. euroa 2016 2015 2014
Liikevaihto 1 636 1 569 1 535
Käyttökate 563 532 520
Vertailukelpoinen käyttökate (1 564 536 520
Käyttökate-% 34,4 33,9 33,8
Vertailukelpoinen käyttökate-% 34,5 34,1 33,8
Liikevoitto 339 312 305
Vertailukelpoinen liikevoitto (2 349 322 305
Liikevoitto-% 20,7 19,9 19,9
Vertailukelpoinen liikevoitto-% 21,4 20,5 19,9
Oman pääoman tuotto, % 27,1 27,0 25,6
1) 2016 vertailukelpoinen käyttökate sisältää Anvian hankintaan liittyvän 1,7 milj. euron varainsiirtoveron sekä Tansecin osakkeiden myynnistä saadun 0,6 milj. euron myyntivoiton.
2) 2016 vertailukelpoinen liikevoitto sisältää yllä mainittujen lisäksi 9 milj. euron Habbo-palveluun liittyvän liikearvon alaskirjauksen.

Liikevaihto kasvoi 4 prosenttia. Anvian konsolidaatio, mobiilipalveluiden ja laitemyynnin kasvu sekä Suomessa että Virossa sekä molempien asiakassegmenttien digitaaliset palvelut kasvattivat liikevaihtoa. Liikevaihtoa heikensivät mobiilin yhdysliikennemaksujen ja roaming-tulojen lasku sekä perinteisten kiinteän verkon palveluiden käytön ja liittymämäärän väheneminen molemmissa segmenteissä.

Raportoitu käyttökate sisältää 1 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä liittyen Anvian hankinnan varainsiirtoveroon (1,7 miljoonaa euroa) sekä Tansecin osakkeiden myynnistä saatuun myyntivoittoon (0,6 miljoonaa euroa). Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 5 prosenttia pääosin Anvian konsolidoinnin, liikevaihdon kasvun ja tehostamistoimenpiteiden ansiosta. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 9 prosenttia. Poistot sisältävät 9 miljoonan euron Habbo-palveluun liittyvän liikearvon alaskirjauksen.

Nettorahoitustuotot ja -kulut laskivat -18 miljoonaan euroon (-24). Tämä johtui pääasiassa kertaluontoisesta 3 miljoonan euron palautuksesta koskien arvo-osuustileille siirtämättömiä osakkeita sekä aiempaa matalammasta korkotasosta. Tuloslaskelman tuloverot kasvoivat -63 miljoonaan euroon (-47). Tämä johtui pääasiassa parantuneesta tuloksesta ennen veroja sekä edellisenä vuonna kirjatusta laskennallisesta verosaamisesta. Elisan nettotulos oli 257 miljoonaa euroa (244). Vertailukelpoinen nettotulos oli 265 (246). Konsernin osakekohtainen tulos oli 1,61 euroa (1,52) ja vertailukelpoinen osakekohtainen tulos 1,66 euroa (1,54).

Rahoitusasema
milj. euroa 31.12.2016 31.12.2015 31.12.2014
Nettovelka 1 124 962 1 001
Nettovelka / käyttökate (1 2,0 1,8 1,9
Velkaantumisaste (gearing), % 115,7 103,9 114,0
Omavaraisuusaste, % 38,5 41,4 39,4
 
milj. euroa 2016 2015 2014
Kassavirta investointien jälkeen 65 253 185
Kassavirta investointien jälkeen ilman osakehankintoja (2 281 266 224
1) (korolliset velat – rahavarat) / (neljän edellisen vuosineljänneksen käyttökate ilman kertaluonteisia eriä)
2) Sisältää 167 milj. euron rahoitusjärjestelyn liittyen Starman-kauppaan

Kassavirta investointien jälkeen oli 65 miljoonaa euroa (253), ilman osakehankintoja 281 miljoonaa euroa (266). Kassavirta ilman osakehankintoja kasvoi pääasiassa kasvaneen käyttökatteen ja parantuneen nettokäyttöpääoman muutoksen vuoksi.

Rahoitusasema ja maksuvalmius ovat hyvällä tasolla. Nettovelka nousi 1 124 miljoonaan euroon (962) lähinnä Starman-kauppaan liittyvän lainajärjestelyn seurauksena. Käteisvarojen ja nostamattomien kommittoitujen pankkilainojen sekä luottolimiittien määrä vuoden lopussa oli 214 (479) miljoonaa euroa.

Muutokset konsernirakenteessa

Anvia Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous 29.6.2016 hyväksyi Anvia Oyj:n ICT-liiketoimintojen myynnin Elisalle. Kauppa toteutettiin 1.7.2016, mistä lähtien hankitut yhtiöt Anvia Telecom Oy, Anvia IT-palvelut Oy, Anvia Hosting Oy, Anvia TV Oy ja Watson Nordic Oy on konsolidoitu Elisaan. Kauppasumma oli 107 miljoonaa euroa, josta 78 miljoonaa euroa maksettiin Anvian osakkeilla, 28 miljoonaa euroa käteisellä ja 1 miljoona euroa Tansec Oy:n osakkeilla.

Arediv Oy sulautui tytäryhtiösulautumisella Elisa Oyj:hin 30.6.2016.

Elisa myi täysin omistamansa tytäryhtiön Elisa Rahoitus Oy:n Aktia Pankki Oyj:lle 1.7.2016.

Elisa allekirjoitti 13.12.2016 sopimuksen, jolla Elisa sopi kaapeli-TV-operaattori Starmanin Viron liiketoiminnan ostosta. Kaupan toteutuminen edellyttää Viron kilpailuviranomaisen sekä muiden tavanomaisten yrityskauppoihin liittyvien ehtojen hyväksyntää. Viron kilpailuviranomainen on käynnistänyt prosessin II-vaiheen. Elisa arvioi, että järjestely saadaan päätökseen vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Kuluttaja-asiakkaat

milj. euroa 2016 2015
Liikevaihto 1 029 983
Käyttökate 369 348
Vertailukelpoinen käyttökate 370 349
Käyttökate-% 35,9 35,4
Vertailukelpoinen käyttökate-% 35,9 35,5
Liikevoitto 241 221
Vertailukelpoinen liikevoitto 250 229
Käyttöomaisuusinvestoinnit 126 111

Liikevaihto kasvoi 5 prosenttia. Anvian konsolidaatio, mobiilipalveluiden ja laitemyynnin kasvu sekä digitaalisten palveluiden kasvu kasvattivat liikevaihtoa. Liikevaihtoa heikensivät perinteisten kiinteän verkon palveluiden käytön ja liittymämäärän väheneminen sekä mobiilin yhdysliikennemaksujen lasku.

Raportoitu käyttökate sisältää 1 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä, jotka liittyvät Anvian kauppaan. Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 6 prosenttia lähinnä Anvian konsolidaation, liikevaihdon kasvun ja toiminnan tehostamistoimenpiteiden seurauksena.

Yritysasiakkaat

milj. euroa 2016 2015
Liikevaihto 606 586
Käyttökate 194 185
Vertailukelpoinen käyttökate 194 187
Käyttökate-% 31,9 31,5
Vertailukelpoinen käyttökate-% 32,0 31,9
Liikevoitto 99 91
Vertailukelpoinen liikevoitto 99 93
Käyttöomaisuusinvestoinnit 100 85

Liikevaihto kasvoi 3 prosenttia. Anvian konsolidaatio, mobiilipalveluiden ja digitaalisten palveluiden kasvu kasvattivat liikevaihtoa. Liikevaihtoa heikensivät mobiilin yhdysliikennemaksujen lasku sekä perinteisten kiinteän verkon palveluiden käytön ja liittymämäärän väheneminen.

Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 4 prosenttia lähinnä Anvian konsolidaation, liikevaihdon kasvun ja toiminnan tehostamistoimenpiteiden vuoksi.

Henkilöstö

Vuonna 2016 Elisan henkilöstömäärä oli keskimäärin 4 247 (4 146). Henkilöstökulut kasvoivat 275 miljoonaan euroon (266) lähinnä Anvian konsolidaation ja palkkojen yleiskorotusten vuoksi. Vuoden 2016 lopussa henkilöstömäärä oli 4 301 (4 083). Henkilöstömäärät segmenteittäin tilikauden lopussa olivat seuraavat:

  31.12.2016 31.12.2015
Kuluttaja-asiakkaat 2 424 2 290
Yritysasiakkaat 1 877 1 793
Yhteensä 4 301 4 083

Investoinnit

milj. euroa 2016 2015
Käyttöomaisuusinvestoinnit 226 196
- Kuluttaja-asiakkaat 126 111
- Yritysasiakkaat 100 85
Osakkeet 108 18
Yhteensä 334 213

Tärkeimmät käyttöomaisuusinvestoinnit liittyivät 4G-verkon kapasiteetin ja peittoalueen kasvattamiseen sekä muihin verkkoihin ja IT-investointeihin.

Rahoitusjärjestelyt ja luokitukset

Voimassa olevat rahoitusjärjestelyt
milj. euroa Enimmäismäärä Käytössä
31.12.2016
Komittoidut luottolimitit     300 130
Yritystodistusohjelma (1     250 199
EMTN-ohjelma (2     1 000 600
1) Kotimainen yritystodistusohjelma, ei komittoitu.
2) Eurooppalainen joukkovelkakirjaohjelma, ei komittoitu.
Pitkien lainojen luokitukset
Luokittaja Luokitus Näkymä
Moody’s Investor Services Baa2 Vakaa
Standard & Poor’s BBB+ Vakaa

Kassavarat sekä käyttämättömät komittoidut pankkilainat ja luottolimitit olivat 214 miljoonaa euroa (479) 31.12.2016.

Standard & Poor's vahvisti Elisan luottoluokitukseksi ‘BBB+’ ja näkymän vakaaksi 8.3.2016. Moody's Investors Service vahvisti Elisan luottoluokitukseksi Baa2 ja näkymän vakaaksi 20.4.2016.

Osake

Osakkeiden vaihto perustuu Nasdaq Helsingissä ja vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla tehtyihin kauppoihin. Päätöskurssit perustuvat Nasdaq Helsingin tietoihin.

Osakkeiden pörssivaihdon kehitys 2016 2015
Nasdaq Helsinki, miljoonaa kpl 105,7 113,3
Muut markkinapaikat, milj. kpl (1 190,6 172,9
Kokonaisvaihto, miljoonaa kpl 296,2 286,2
Vaihto, miljoonaa euroa 9 577,1 8 121,2
% osakkeista 177,0 171,0
Osakkeet ja markkina-arvot 31.12.2016 31.12.2015
Osakkeita, kpl 167 335 073 167 335 073
Omat osakkeet 7 715 129 7 851 006
Ulkona olevat osakkeet 159 619 944 159 484 067
Päätoskurssi, euroa 30,93 34,79
Osakekannan markkina-arvo, miljoonaa euroa 5 176 5 822
Omat osakkeet, % 4,61 4,69
1) Muut markkinapaikat Fidessa Fragmentation -raportin mukaan.
Osakkeita Osakkeita, kpl Omat
osakkeet
Ulkona olevat
osakkeet
Osakkeet 31.12.2015 167 335 073 7 851 006 159 484 067
Osakepalkkiojärjestelmä 29.1.2016 (1   -134 037 134 037
Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 7.11.2016 (2   -1 840 1 840
Osakkeet 31.12.2016 167 335 073 7 715 129 159 619 944
1) Pörssitiedote 29.1.2016
2) Pörssitiedote 7.11.2016

Tutkimus ja kehitys

Palveluja kehitetään pääasiassa liiketoiminnan yhteydessä, jolloin se lasketaan normaaleihin liiketoimintakuluihin. Elisa käytti vuonna 2016 tutkimus- ja kehittämistoimintaan 11 miljoonaa euroa (15 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 13 miljoonaa euroa vuonna 2014), mikä on 0,7 prosenttia liikevaihdosta (0,9 prosenttia vuonna 2015 ja 0,8 prosenttia vuonna 2014). Aktivoidut kehittämismenot olivat 10 miljoonaa euroa (13 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 11 miljoonaa euroa vuonna 2014).

Varsinainen yhtiökokous 2016 ja hallituksen järjestäytymiskokous

Elisa Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 31.3.2016 hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2015 perusteella jaetaan osinkoa 1,40 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 12.4.2016.

Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2015. Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus vuodelta 2015.

Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin seitsemän (7). Hallitukseen valittiin seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi uudelleen hallituksen jäsenet Raimo Lind, Petteri Koponen, Leena Niemistö, Seija Turunen, Jaakko Uotila ja Mika Vehviläinen sekä uutena jäsenenä Clarisse Berggårdh.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Esa Kailiala.

Elisan varsinaisessa yhtiökokouksessa valittu hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajaksi Raimo Lindin ja varapuheenjohtajaksi Mika Vehviläisen. Hallituksen kompensaatio- ja nimitysvaliokuntaan nimitettiin Raimo Lind (pj), Petteri Koponen, Leena Niemistö ja Mika Vehviläinen sekä tarkastusvaliokuntaan Seija Turunen (pj), Clarisse Berggårdh ja Jaakko Uotila.

Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärää on 5 miljoonaa osaketta. Valtuutus on voimassa 30.6.2017 saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakkeisiin oikeutettavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutuksen enim-mäismäärä on 15 miljoonaa osaketta. Valtuutus on voimassa 30.6.2018 saakka.

Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Nimitystoimikunnan kokoonpano syyskuusta 2016 lähtien on ollut seuraava:

  • Kari Järvinen, toimitusjohtaja, nimeäjä Solidium Oy
  • Reima Rytsölä, sijoitusjohtaja, nimeäjä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
  • Timo Ritakallio, toimitusjohtaja, nimeäjä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
  • Hanna Hiidenpalo, johtaja, sijoitukset, nimeäjänä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
  • Raimo Lind, Elisan hallituksen puheenjohtaja

Nimitystoimikunta valitsi Kari Järvisen puheenjohtajaksi.

Nimitystoimikunnan asettamisesta päätti Elisan yhtiökokous vuonna 2012. Sen tehtävänä on valmistella hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Merkittävät oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät asiat

Uusi EU:n verkkovierailun vähittäismaksujen poistamista (roam-like-at-home, ”RLAH”) koskeva sääntely tulee voimaan 15.6.2017. Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen nykyisten verkkovierailun enimmäistukkuhintojen alentamiseksi. Komissio on ehdottanut, että verkkovierailun enimmäistukkuhinnat ovat 0,0085 euroa/megatavu, 0,04 euroa/minuutti ja 0,01 euroa/tekstiviesti 15.6.2017 alkaen EU:n alueella. Verkkovierailun ehdotetut enimmäistukkuhinnat voivat vielä muuttua EU:n lainsäädäntömenettelyssä. Euroopan komissio päätti 15.12.2016 verkkovierailun kohtuukäytön ja niin kutsutun kestävyysmekanismin yksityiskohtaiset säännöt. Nämä menettelyt on suunniteltu varmistamaan kotimaan laskutusmallien kestävyyttä.    

EU on hyväksynyt tietosuoja-asetuksen (the General Data Protection Regulation, GDPR), joka koskee henkilötietojen kaikkea käsittelyä. Asetus tulee voimaan 25.5.2018.

Kesäkuussa 2016 Anvia Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi Anvian ICT-liiketoiminnan myynnin Elisalle. Yksityinen osakkeenomistaja on nostanut käräjäoikeudessa kanteen Anviaa vastaan yhtiökokouksen päätöksen mitätöimiseksi.

700 MHz:n 4G-taajuushuutokauppa päättyi 24.11.2016. Elisa sai tavoittelemansa määrän taajuuksia, eli 2x10 MHz. Elisan taajuuksien hinta on 22,0 miljoonaa euroa ja se maksetaan viidessä vuosittaisessa erässä 2017–2021. Toimilupa on voimassa 1.2.2017–31.12.2033. 700 MHz:n taajuuksia hyödynnetään mobiililaajakaistakäytössä 2017 lähtien.

Elisan toimintaan liittyvät oleelliset riskit ja epävarmuustekijät

Riskienhallinta on osa Elisan sisäistä valvontajärjestelmää. Sen avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin ja operatiivisiin riskeihin sekä vahinko- ja rahoitusriskeihin.

Strategiset ja operatiiviset riskit

Televiestintäala on erityisen kilpailtu Elisan päämarkkina-alueilla, mikä voi vaikuttaa Elisan liiketoimintaan. Lisäksi ala on voimakkaasti säännelty. Elisaa ja sen liiketoimintaa valvovat ja sääntelevät useat viranomaiset. Sääntely vaikuttaa joidenkin Elisan tuotteiden ja palvelujen hintoihin. Se voi myös vaatia pitkäkestoisia investointeja.

EU:n roamingia ja verkkoneutraalisuutta koskevan uuden asetuksen lopulliset vaikutukset ovat yhä avoimia, ja niillä voi olla taloudellista vaikutusta Elisan mobiililiiketoimintaan.

Tietoliikenneteknologian nopea kehitys voi vaikuttaa merkittävästi Elisan liiketoimintaan.

Elisan päämarkkina-alue on Suomi, missä matkapuhelinten määrä asukasta kohden on maailman suurimpia ja liittymämäärän kasvu siksi rajallista. Lisäksi kiinteän verkon puhelinliikenteen volyymi on vähentynyt viime vuosina. Nämä tekijät voivat rajoittaa kasvumahdollisuuksia.

Vahinkoriskit

Yhtiön ydintoiminnot on vakuutettu onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen ja keskeytymisten varalta. Vahinkoriskejä ovat myös oikeudenkäynnit ja kanteet.

Rahoitusriskit

Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuva-korkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää korkojohdannaisia.

Elisan liiketoimintoihin liittyvistä varoista ja kassavirroista valtaosa on euromääräistä, joten valuuttariski on vähäinen.

Likviditeettiriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin rahoitus kaikissa tilanteissa. Elisalla on käteisvaroja, komittoituja luottojärjestelyjä ja jatkuva kassavirta, jotka riittävät kattamaan ennakoitavissa olevat rahoitustarpeet.

Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa taloudellisesti vakaisiin pankkeihin, kotimaisiin yrityksiin ja instituutioihin. Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä asiakaskannan suuruuden ansiosta.

Rahoitusriskien hallinta on selostettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34.

Yritysvastuu

Elisalla on merkittävä rooli yhteiskunnassa edistää kestävää digitalisaatiota parantamalla jatkuvasti palveluidensa luotettavuutta, turvallisuutta, saatavuutta ja ilmastovaikutuksia. Elisa on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen ja tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

Ympäristömyönteisten ICT- ja online-palveluiden asiakaskysyntä jatkoi kasvuaan vuonna 2016 vähentäen edelleen Elisan asiakkaiden hiilijalanjälkeä. Hiilidioksidipäästöt pienenivät yhteensä 35 527 tonnia (32 313), mikä tarkoittaa 14 prosentin parannusta vuoteen 2015 verrattuna.

Elisa on muuttuvan työkulttuurin ja etätyön edelläkävijä. Vuonna 2016 henkilöstö teki keskimäärin 77 etätyöpäivää (75) ja osallistui 227 556 virtuaalineuvotteluun (211 014). Modernit työskentelytavat ja panostukset päivittäisjohtamiseen näkyivät hyvinä tuloksina Suomen Parhaat Työpaikat Trust Index -kyselyssä sekä Elisan henkilöstötutkimuksessa, jonka tulokset paranivat jälleen jo 13-vuotisen tutkimushistorian aikana.

Elisan energiatehokkuustoimenpiteet ja uusiutuvan sähkön käyttö paransivat Elisan hiilidioksidipäästösäästöjä, jotka olivat 118 560 hiilidioksiditonnia (41 633). Kaikki Suomessa ja Virossa käytetty sähkö oli uusiutuvaa. Mobiiliverkon ja palvelinkeskusten optimoinnin, modernisoinnin ja virtualisoinnin tuloksena saavutettiin 7 953 tonnin säästöt (6 919). Elisa säästi 937 hiilidioksiditonnia sähköisen laskutuksen ansiosta (914).

Elisa raportoi hiilidioksidipäästönsä vuosittain CDP-kyselyssä. Elisan sijoittajille ja globaaleille markkinoille tarkoitettu ilmastoraportti on vuosittain arvioitu pohjoismaisten teleyritysten parhaimmistoon.

Vuona 2016 Elisa pääsi kansainvälisesti tunnustettuun FTSE4Good -indeksiin. Se mittaa sellaisten yritysten toimintaa, jotka täyttävät vastuullisen yritystoiminnan standardit niin ympäristövastuun kuin sosiaalisen vastuun sekä hallinnoinnin osalta.

Elisa julkaisee neljännen vastuuraporttinsa verkossa osana vuoden 2016 vuosikertomustaan. Raportti on laadittu GRI G4 Core vaatimusten mukaisesti.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Elisa on julkaissut erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 27.1.2017.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

24.1.2017 kokoontunut Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän. Nimitystoimikunta ehdottaa Raimo Lindin, Clarisse Berggårdhin, Petteri Koposen, Leena Niemistön, Seija Turusen ja Mika Vehviläisen uudelleenvalintaa. Toimikunta ehdottaa edelleen, että hallitukseen valitaan uutena jäsenenä Antti Vasara. Nykyisistä jäsenistä Jaakko Uotila on ilmoittanut, että hän ei ole käytettävissä uudelleenvalintaan vuoden 2017 varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Anvian ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi 19.1.2017 välitilinpäätöksen, joten Anvian ja Elisan välisen yrityskaupan viimeiset osakeluovutukset voidaan toteuttaa.

Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2017

Suomen makrotalousympäristön odotetaan yhä olevan heikko vuonna 2017 huolimatta joistain positiivisista kehityksistä. Kilpailutilanne Suomen televiestintämarkkinoilla jatkuu myös haasteellisena.

Koko vuoden ohjeistus ei sisällä Starman-kauppaa. Liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla tai hieman parempi kuin vuonna 2016. Mobiilidatan ja digitaalisten palvelujen odotetaan kasvattavan liikevaihtoa. Vertailukelpoisen käyttökatteen odotetaan olevan samalla tasolla tai hieman parempi kuin vuonna 2016. Investointien odotetaan olevan enintään 13 prosenttia liikevaihdosta. Keskipitkän aikavälin tavoite, korkeintaan 12 prosenttia on edelleen voimassa. Elisan rahoitusasema ja maksuvalmius on hyvä.

Elisa jatkaa tuottavuutta lisääviä toimenpiteitään, esimerkiksi lisäämällä automaatiota eri prosesseissa, kuten verkonhallinnassa ja jakelussa. Tämän lisäksi Elisan jatkuvat laadun parantamistoimenpiteet lisäävät asiakastyytyväisyyttä ja tehokkuutta, sekä pienentävät kustannuksia.

Elisan kehitys uusia, elämyksellisiä ja merkityksellisiä palveluja asiakkailleen tarjoavana yhtiönä jatkuu. Pitkän aikavälin kasvu ja kannattavuuden paraneminen perustuvat mobiilidatamarkkinoiden kasvuun sekä uusiin online- ja ICT-palveluihin.

Voitonjako

Elisan voitonjakopolitiikan mukaan voitonjako on 80–100 prosenttia edellisen tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa lisävoitonjakoa. Jakoehdotusta tai päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön rahoitusaseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet. Voitonjakoon kuuluvat osingonmaksu, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,50 euroa osakkeelta. Voitonjako on 93 prosenttia tilikauden tuloksesta.

Oikeus yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti jaettaviin varoihin on osakkeenomistajilla, jotka on 10.4.2017 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 19.4.2017. Tilikauden voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin.

Hallitus päätti myös ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitukselle annetaan valtuutus enintään 5 miljoonan oman osakkeen hankintaan, joka vastaa 3 prosenttia koko osakekannasta.

Kerro kaverille

Oma nimesi
Oma sähköpostisi
 
Sähköpostin otsikko
Viesti
 
Kavereiden sähköpostit

 Lisää kaveri